Jatkeaanko pöyrimis linjalla vai vaihdetaanko...?

Hola! ~ 

Uah.. Taas yks lähti. No ei anneta sen lannistaa! 8DD No kaks lukiaa niin lupaan pitää teille Given!

Kuka haluaa sanoo: Wow! Jeee! Eli kaks lisää, mahdollista?

Jatkan vielä hiukan tarinaa ja sitten laitan jotakin shootin tapaista!

Muuten eilen saapui jotakin postiin.. ;33

Laita soimaan tunnelman vuoksi!

Picfic: Lies are lies.

 Mei: ....

 Mei: *Vetää henkeä.* Mitä..

 Ääni: Kulta... *Hempeällä äänensävyllä.*

 Mei: Kuka sielä?

 Toinen ääni: Megumi rakas!

Ääni: Meillä on ollut niin ikävä sinua..

 Mei: Äääh.. Kuulenko ääniä?

Ääni: Megumi kulta, me tässä!

Toinen ääni: Vanhempasi.

 Mei: Ä-äiti j-j-a isä...

Ääni: Kulta! Hän muistaa meidät! Megumi olet niin kasvanut!

 Mei: Megumi?! Mitä tämä on!? Sekö on ollut nimeni koko elämäni! 

Toinen ääni: Megumi, miksi huudat?

 Mei: Nimeni ei ole Megumi! Te jätitte minut! *Puristaa kättä nyrkiin.*

Toinen ääni: Megumi rakas..

 Mei: EI! MINÄ OLEN MEI! *Huutaa.*

 Mei: *Huohottaa.* Mit..

Ääni: A-anna anteeksi!

Toinen ääni: Kulta, tuo..

 Mei: Mikä tämä on...?

Toinen ääni: V-voisiko tuo olla..?

Ääni: Tuohan on Draconis s-soturijumalan miekka?!

 Mei: Soturijumalan..?

Ääni: Voisiko..? Meidän pieni Megumi olla?

 Mei: Miten niin teidän? Te vain jätitte minut yksi! Ettekä koskaan kertoneet minulle mitään itsestäni!

Toinen ääni: Megumi! *Keskeytyy.*

 Mei: Olinpa mikä vaan! Minua ei enään kiinosta oletteko vanhempani!

 Mei: En ole varma nimestänikään enään ja en tiedä edes milloin synnyin!

 Mei: Ainoat muistoni teistä.. Ovat vain kun lähditte.

 Mei: Mutta..

 Mei: Minulla on uusi ja rakastavaisempi perhe.

 Mei: Johon sinä te ette ole osana..

 Mei: Koko elämääni!

Miten vain sen ilmaisenkin se sauttaa myös minua, mutta vapautaa tuskaa.

Roll roll like ball! ~

Heijsssain! ~

Mulla ei oo mitään ihmelliistä puhuttavaa, mutta picfic heti! ~~

 Mei: Täällä on parempi jutella..

 Asune: M-mm..

 Mei: Eli..

 Mei: Hiro on painajainen..?

 Asune: N-niin.. 

 Mei: Hän siis kykeni aiheuttamaan sen painajaisen uniini..

 Mei: Miksi..?

 Trallaa.. ~

 Riri: Hmm..

 Riri: ...

 Riri: Asune..

 Asune: Ääääähj! ~

 Hiro: .______.

 Mei: Eehh..?

 Asune: H-hiro..!

 Riri: Ooow..

 Hiro & Mei: . . .

 Riri: Hyvä! Asune tule minulla on näytettävää! 

Asune: M-mit..

 Riri: Mei pitää seuraa Hirolle! Tule tule!

Asune: Eeh..

 Mei: Mutta..

Hiro: Ei se mitään. Minä voin jatkaa.

 Mei: Eli nyt.. Sinä ja Asune olette mitä?

Hiro: Sisaruksia.

 Mei: ASUNEKO ON SISKOSI?! 

Hiro: Niin..

 Hiro: Pienenä meidät erotettiin toisistamme. Minä kasvoin osittain yksin ja Asune kasvoi eräässä orpokodissa. Orpokoti oli eristetty ulko mailmasta ja siksi hän ei juuri tiedä kaikkia asioita.

Eräänä päivänä orpokoti paloi ja Asune jäi kokonaan ilman kattoa pään päälle.

Juuri samaan aikaan minä menetin kehoni, joten lähdin etsimään häntä. Tai sieluni.

 Asune oli niin hyvä sydämminen, että autoi minua vaikkemme tavanneet moniin vuosiin ja pyysin niin suuria asioita.

Ja omistan yhden..

 Mei: Miten menetit vartalosi.

Hiro: Puhuin vielä.. Eräänlaisessa kampailussa.

 Mei: Minkälaisessa?

Hiro: Ei puhuta siittä..

Enkä ehkä koskaan saa sitä takaisin, mutta tämän kaiken jälkeen lupaa että hän ei jää suremaan minua.